Hauska oppiminen

“Hauskan oppimisen vallankumous kirjassaan Järvilehto kertoo oppimisen perimmäiseksi esteeksi sen ettei oppiminen ole kivaa, tällöin ei päästä oppimisen *flow-tilaan, jolloin oppiminen tapahtuu kuin itsestään. Teoksessaan Järvilehto palaa aina uudestaan tuohon Flown saavuttamisen tärkeyteen. Tästä syystä yritän omilla toimillani saada oppijoilleni tuon Flow tilan syntymään, koska halu oppia heillä jo on, nyt pitää vaan saada se innostuneisuus sekä hauskuus tähän oppimistapahtumaan luotua.”

*Tehokkaan oppimisen yksi tärkeimpiä osatekijöitä on flow-tila. Muistanet joskus kun valvoit yön vapaaehtoisesti lukiessasi kirjaa, kun et voinut laskea sitä käsistäsi. Flow tilassa olet niin keskittynyt johonkin toimintaan, ettei mieleesi tule toisia tietoisia ajatuksia. (Järvilehto 2014, 8.)

Järvilehto kertoo kirjassaan, että lapset leikkiessään nauttivat oppimisesta suuresti. Mitä meille aikuisille siis tapahtuu? Miksi vieraannumme sellaisesta, mikä on ihmisille pohjimmiltaan ominaista? (Järvilehto 2014, 17.)

Kirjassaan Järvilehto luokittelee kolme sisäisen motivaation lähdettä, autonomian eli vapauden kokemus, kompetenssin eli osaamisen kokemus sekä yhteenkuuluvuuden kokemus. (Järvilehto 2014, 27.) Aijon tässä kokeilussani kiinnittää erityistä huomiota siihen että oppilaani tuntevat kuuluvansa kurssilleni sekä kokevat osaamisen kokemuksia, jo osaamistaan asioista sekä vapauden valita miten he oppimisen tekevät. Ei ole pakollisia tehtäviä, on vain tarjolla tehtäviä joita voi tehdä. On vapaus kertoa toisille miten ratkaisi tehtävän, tämä auttaa tuohon osaamisen kokemuksen lisääntymiseen. Ja tuo että tehtävistä keskustellaan avoimesti luo yhteenkuuluvuutta, meillä kaikilla on samat tehtävät, haluamme päästä niistä helpommalla, kuunnellaan toisia. Eli aijon omalla kurssillani tarjota myös oppilaille estradia, jolloin he voivat antaa hyviä vinkkejä omasta tavastaan ratkaista kyseisiä tehtäviä tms.

Opettajan tärkein tehtävä on saada oppilaat innostumaan oppimisesta niin yksilönä kuin ryhmänäkin. Se on jopa tärkeämpää kuin opettaminen, ilman innostusta ei ole oppimista, opetatpa sitten kuinka paljon tahansa. Saadaksemme aikaan todellista oppimista meidän olisi siirrettävä painopiste opettamisesta oppimiseen. (Järvilehto 2014, 64.)

Itseohjautuvuuden edistämisen kannalta tärkeintä on luoda sellainen ympäristö, jossa opiskelijat voivat oppia yhä enemmän toisiltaan ja auttaa toisiaan ongelmanratkaisussa. Kouluttaja toimii ennemmin fasilitaattorina ja provokaattorina kuin aiheen auktoriteettina. (Järvilehto 2014, 166.) Tulen kannustamaan neuvomaan vierustoveria, jos itselle asia on selkeä, se selkenee siinä auttaessa toista vieläkin selvemmäksi, ja jotain uutta voi vieläkin oppia.

On asioita mitä ei tällaisessa tietoteknisissä koulutuksissa voi muuttaa ainakaan ihan heti, yksi on tila, luokkatila on usein valkeaksi pesty ja pöydät ovat peräkkäin ja vierekkäin kuin sotilaat. Se mitä mobiililaitteet tuovat tullessaan on luokkatilan muutoksen vakiintuneesta vaikka täysin ulos, puistoihin ja metsiin. Eli tähän kokeiluun en vielä voi ottaa tuota inspiroivan luokkahuoneen kokeilua, mutta ehkä jo lähitulevaisuudessa voidaan tämäkin miettiä täysin uudestaan. (Järvilehto 2014, 176 – 178.)

Luentomuotoisesta opetustyylistä pyrin lähes kokonaan pois.  Pelkän luentomuodon varassa etenevät opettajat voivat olla varmoja siitä, että vain muutama kykenee pysymään flow-kanavassa. Suurin osa luokasta on joko ikävystynyt tai sitten ahdistunut tai stressaantunut. (Järvilehto 2014, 178-179.)

Käytännön kokeilu:

Hauskan oppimisen osalta aijon kokeilla käytännössä, tuota parin kanssa työskentelyä, siten kun olen huomannut ensimmäisenä viikonvaihteena miten opiskelijat etenevät ja ns. ryhmäytyvät, saavat he ratkaista tehtäviä yhdessä, ennenkuin käymme niitä läpi yhdessä.Tämä on ns. käänteinen opetusmenetelmä. Jos ryhmässä on oikein edistyneitä oppilaita eivätkä tunnu aristavan esiintymistä, voin antaa estradin opiskelijalle joka voi näyttää oman ratkaisunsa asiaan, tietenkin ensin tätä kysytään oppijalta.( Järvilehto 2014, 207 – 210.)

Hauskan oppimisen kirjasta löytyi myös yksi kokeiltavaksi sopiva seikka, eli videon katsominen joko kotona tai yhtenä osana opetusta. Näin saamme vaihtelua arkisen tuntuiseen omaan opettamiseen, sekä voidaan tarkentaa videota yhdessä sen jälkeen tekemällä tärkeitä huomioita asiaan. Nämä videot voivat tapauksessani olla joko Microsoftin valmiiksi tekemiä, ja jos vaan ehdin niin omatekoisina ne olisivat varmasti vieläkin tehokkaampia ( Järvilehto 2014, 207 – 210).

Voin myös etäjakson aikan kysyä voiko joku oppilas valmistella esim. jostain aiheesta pienen oman osionsa opetukseen, joko sitten se yksi tehtävän ratkaisun ehdotus tai jokin muu osa-alue, niitähän kyllä riittää tietotekniikassa. 🙂

Lähde: Järvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous. Juva: Bookwell Oy

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s