Kehittämistyö 1: Tunne itsesi, kuuntele tarkasti ja luo ryhmähenkeä

Lähtötilanteen kuvaus ja taustateoria

Valitsin kehittämistyösuunnitelman aiheeksi, koulutuskokeilun Excel Teho -kurssilleni 18.-19.1.2014 tähän ensimmäiseen vaiheeseeni. Tässä vaiheessa keskityin itsetuntemukseni nostamiseen, dialogimenetelmän käyttööönottoon sekä ryhmädynamiikan parantamiseen.

Itsetuntemus ja itse tiedostaminen

  • omien motiivien, vaikuttimien ja arvojen tiedostaminen
  • oman toiminnan kriittinen arviointi
  • minä opettajana -vahvuudet ja heikkoudet
  • itsensä ymmärtäminen–>mahdollisuus ymmärtää toisia
  • oman oppimisen ymmärtäminen ja arviointi
  • oppia ymmärtämään ajattelun kehittymistä ja sen kehittämistä; ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen ja niiden ymmärtäminen elämänhallinnan osana (Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kehittämis- ja kokeiluryhmä, 2014).

Itsetuntemuksen osalta voisin opetusharjoittelussa tehdä oppijoille sellaisen tarkemman kyselyn (nimettömänä) tietenkin, jossa olisi näitä itsetuntemusasioita sivaltavia kysymyksiä. Tästä saisin ainakin selkeät lähtökohdat, ja sitten voisin uusia saman kyselyn esim. ensi syksyn kursseille, koska minulla ei ole mahdollisuutta pitää pitkää opetusharjoittelua vaan viikonlopun kestäviä lyhyitä kursseja. Tämän kyselyn kysymykset tulee harkita tarkkaan jotta niistä on hyötyä juuri itsetuntemukseen. Samalla tavalla voisin ujuttaa vuorovaikutusosaamisalueen kysymyksiä, ensin tulevaan kevään kurssiin ja sitten syksyllä tarkistus onko tullut muutosta/kehitystä 

Dialogiosaamisesta voisin kokeilla ainakin tuota menetelmää Kuuntele sanatarkasti ja toki voisin kokeilla myöhemmin tuota harjoita kuninkuuslajia. Nuo muut eivät tunnu soveltuvan tuohon ohjelmisto-opettamiseen ainakaan tuolle menetelmälle keskusteluliput en ainakaan heti voisi kuvitella kokeilevani office koulutuksissa.

Dialogiosaaminen, Dialogiosaamisen kehittäminen voi olla yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa Jokainen voi opetella dialogisia toimintatapoja, dialogista työskentelyä omaehtoisesti tai niitä voi oppia ryhmän ohjaajan tai vetäjän avustuksella erikokoisissa ryhmissä. Dialogiosaamista kehitetään taito taidolta, tasolta toiselle siirtyen. Dialogisten toimintatapojen kehittäminen tapahtuu tähän tarkoitukseen luotujen menetelmäkorttien avulla.(Aarnio 2012.)

Menetelmä keskusteluliput: Tavoite on oppia tarkkailemaan omaa osallistumista keskusteluissa ja yhteisessä tiedonluomisessa niin, että jokainen saa puhua ja kuunnella myös toisen puhetta.  Jokainen saa puhua tai joutuu puhumaan ja että jokainen pääsee tai joutuu kuuntelemaan. Osallistuja sisäistää vuoroin puhumisen ja kuuntelemisen rytmin. (Aarnio 2012.)

Ryhmädynamiikka tarkoittaa ryhmään kuuluvien ihmisten välisiä suhteita ja vuorovai-kutusta. Ryhmät voidaan jakaa primaari- ja sekundaariryhmiin. Ryhmäkehityksen vaiheita ovat suunnittelu, aloitus, siirtymä, työskentely ja lopetus.  (Kopakkala 2011, 144-185.)

Ryhmädynamiikka tarkoittaa ryhmän kehitysvaiheiden sekä ryhmän jäsenten välisen ja ryhmien välisen vuorovaikutuksen kuvaamista ja analysointia. Ryhmän syntyminen ei tapahdu hetkessä, vaan ryhmän syntymisprosessi (ryhmäytyminen) vie aikaa. Ryhmien eri vaiheet voivat olla esim:  


1. Ryhmään liittyminen
2. Toisten kohtaaminen
3. Työhön ryhtyminen
4. Ryhmän lopettaminen. (Jyväskylän Yliopisto, 2014.)

Ryhmädynamiikan osalta ja oppimisyhteisön rakentamisen osalta lähtisin tekemään selkeää juonta aina aloittamalleni kurssille. Koska kurssini ovat lyhyitä niin ryhmän taso jää ryhmän muodostumisasteelle, jossa pelisäännöt etsitään, tästä tulee heti mieleen ensimmäiset ajat uudessa työpaikassa, etsitään rajoja niin omalle toiminnalle. Eli tätä voisin opetusharjoittelussani kokeilla siten että otan alkuun aina esittäytymisen sekä teen selväksi kurssin pelisäännöt. Silloin kurssin tulisi onnistua ainakin siten etteivät oppijat jää tuntemaan oloaan ulkopuoliseksi.

Menetelmät ja käytännön toiminta

Konkreettiset kokeilut koulutusharjoittelussani:

1. Tein ennakkoon n 10 kysymyksen kyselyn oppijoille, jotta he voivat arvioida nimettömänä, itsetuntemustani ja vuovaikutusosaamistani. Tästä kerron heti opintojen alussa ja jaan kyselyn, jotta ne oppijoista jotka haluavat seurata ja havaitsevat tiettyjä tapoja tms. opintomatkan varrella voivat vastata kysymyksiin saman tien. Motivoin oppijoita vastaamaan, sillä kun opettajan itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot paranevat paranee heidänkin oppimisympäristönsä Tämä osio oli alkuun erittäin jännittävä, arvioivathan oppijat suoraan minua.

2. Dialogiosaamisen puolella, suunnitelin tekeväni tuota ”kuuntele sanatarkasti” harjoittelua kokoaikaisesti. Varsinkin kun oppijat esittäytyvät aluksia sekä aina kun kuka tahansa oppijoista kysyy tai sanoo jotain. Tästä voisin tehdä joka päivän jälkeen lyhyen selonteon miten meni, ja mikä oli vaikeaa tms. (Aarnio 2012.)

3. Ryhmädynamiikassa ja oppimisyhteisön rakentamisessa, pyytäisin oppijoitani esittäytymään kurssin aluksi ja kertomaan yhdellä sanalla tai lauseella mitä hakevat kurssiltani. Samoin aivan kurssin aluksi kerron kurssin säännöt, jolloin luon ryhmään turvallisen oppimisen ilmapiirin, kaikille on selvää milloin on tauot, milloin oppitunnit päättyvät jne.

Tiedon tulkinta ja tulokset

Havaintoni mukaan dialogimenetelmistä kuuntele sanatarkasti, paransi huomattavasti kommunikaatiota, sekä ilmapiiriä kurssilla. Mikään asia ei jäänyt kuulematta, eli jos avasi suunsa ja kysyi sai kyllä vastauksen, oli kyseessä sitten minkälainen kysymys tai kommentti tahansa. Tässä piti olla kokoajan tarkkana ja kun tähän keskittyi, pitää olla tuo asiatieto hyvin tiedossa.

Ryhmädynamiikan puolella, esittäytymiskierros on erittäin hyvä, tiivistää yhteenkuuluvuutta ja antaa oppijoille itsevarmuutta heti kurssin alussa, avata sanallinen arkkunsa. Kurssin säännöt, ja aikataulu loi turvallisuutta, ja sitä että rajat ovat täälläkin olemassa. Tietynlaista joustoa myös, jos niin halutaan korostettiin. Tässä annettiin myös vertaisoppimiselle avaimet, jolloin vierustoveria voi vapaasti auttaa, ilman että opettajan arvovalta siitä kärsisi. Tätä voisi myös tulevissa koulutuksissa kehittää eteenpäin, siellä voisi olla ryhmätehtävä jota oppijat ratkovat yhdessä, tällätavoin toisistaan oppien ja tukien, aivan kuten työpaikoilla, ei kaikkea tarvitse tietää, jos tehdään ryhmässä.

Itsetuntemuksen ja ryhmädynamiikan osalta vahvistuksen sain myös alla olevasta kyselystä ja sen vastauksista. Havaitsin, että tunnen omat vahvuuteni ja heikkouteni, sekä vuorovaikutusosaamiseni on aivan hyvää tasoa, aina kuitenkin löytyy kehitettävää.

Yleisesti ottaen koko tämä ensimmäinen kehittämistehtävä oli antoisa. Pitää olla ainakin nämä asiat kirkkaana mielessä aina kun pitää kurssia, jos näitä ei ole käsitellyt itse, ne saattavat unohtua, ja tulee mieleen minä osaan nämä jo…ei vaan nämä pitää aina muistuttaa itselleen uudestaan ja aina uudestaan.

Tällaisia kokeiluja kyselyineen kannattaa tehdä aika ajoin, jotta oma taso pysyy tiedossa, eikä notkahtamisia mm. leipiintymisen osalta tule.

Itsetuntemuksen osalta tein kyselyn joka on tässä linkkinä https://www.surveymonkey.com/s/KPFZXRR

Kyselyn tulokset ovat luettavissa linkissä: Opettajanitsetuntemusjavuorovaikutusosaaminenvastaukset

Lähteinä käytetty:

Kopakkala A.  Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen, Helsinki Edita Prima, 2011.

  Aarnio, H, Dialogiset menetelmät, HAMK, 2012 Luettavissa:   http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/index.html

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kehittämis- ja kokeiluryhmä, Helsinki,  2014 Luettavissa: http://www.helsinki.fi/kasv/okl/kehitys/tavoitteet.htm

Jyväskylän Yliopisto, Puheviestintä, Jyväskylä, 2014  Luettavissa:  https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_viestintaryhmassa_maarittely.shtml

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License

Advertisements

2 thoughts on “Kehittämistyö 1: Tunne itsesi, kuuntele tarkasti ja luo ryhmähenkeä

  1. Hyvä, nyt on lähteitä tarpeeksi ja lähdeviittaukset asiallisia! Pieni tekninen pulma viittauksissa on vielä olemassa: Katso, mihin piste kuuluu, esim. kohta:
    …saa puhua tai joutuu puhumaan ja että jokainen pääsee tai joutuu kuuntelemaan. Osallistuja sisäistää vuoroin puhumisen ja kuuntelemisen rytmin. (Aarnio 2012).
    Piste ei voi olla missään tapauksessa näin eli viittauslauseen sulkujen ulkopuolella. VIittaatko useaan edelliseen lauseeseen vai vain yhteen viimeiseen? Siitä riippuen pisteen paikka. Voin selittää tätä esim. KT1 esitystilaisuudessa lisää ja voit tehdä korjaukset sen jälkeen. Tai tutustu omaehtoisesti ohjeisiin lisää.

    • Kiitos kommentista, olen aina ollut huono näiden pisteasioiden kanssa, nyt korjasin nuo pisteet ja nyt luulen että ne ovat oikeilla kohdillaan 🙂

      Pirjo

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s